Uralonet
MTA Nyelvtudományi Intézet MagyarEnglishDeutsch   InformációkSúgó

  1. šišna FW    'szíj'  de 'Riemen'  en 'strap (n)'



    UEW № 1616 Sorszám szerint: << Előző Következő >> Új keresés



    Egyeztető rész - (leány)nyelvi adatok
     
    ? finn hihna 'Riemen, Band'
     siisna 'hihna, viileke; Riemen, Streifen'< számi/lapp
    reghiihna 'Riemen, Band'SKES
     
    ? észt ihn 'Riemen, lederner Gürtel'Gen. ihna
     ehn 'Riemen, lederner Gürtel'Gen. ehna
     
    ? lív niˈn 'breiter Gürtel'
     
    ? számi/lappLsasnē 'Sämischleder'< finn
    Nsis'te -st- 'tanned reindeer skin'< finn
    Kldšišn 'Leder aus Rentierhaut'< finn
    Tšišne 'Leder aus Rentierhaut'< finn
    Kšišne 'Leder aus Rentierhaut'< finn
     
    ? mordvinEkšna 'Riemen'
    Ešna 'Riemen'
    Mšna 'Riemen'
     
    ? mari/cseremiszKBšəštə 'Riemen, weißgegerbtes Leder'
    Ušüštö 'Riemen'
    Bšüštö 'Riemen'


    Magyarázat

    < balt.; vgl. litau. šikšnà 'Leder; Riemen', lett. siksna 'Riemen'.

    In lapp. sisˈte wurde *šn > sn > st, im Tscher. *šn > št.

    Die Zusammenstellung der ostseefinn. und wolgaischen Wörter ist unsicher, da das balt. Wort möglicherweise gesondert in die beiden Sprachgruppen gelangte.




    Bibliográfia
    • Setälä: ÄH 299 = Setälä, E. N., Yhteissuomalainen äänehistoria. I ja II. vihko (Sivv. 1–446). Helsinki 1899.
    • Jacobsohn: ArUgrof 138 = Jacobsohn, Hermann, Arier und Ugrofinnen. Göttingen 1922.
    • Kalima: BaltL 101, 191 = Kalima, Jalo, Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Helsinki 1936 (Suomalaisen Kirjalisuuden Seuran Toimituksia. 202).
    • Beke: CserNyt 100 = Beke, Ödön, Cseremisz nyelvtan. Budapest 1911 (FF 16 – Sonderdruck aus NyK 39–41).
    • Wichmann: FUF 14: 84 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • Toivonen: FUF 15: 67, 21: 117 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • Nieminen: FUF 22: 7, 35, 41, 48 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • E.Itkonen: FUF 29: 328, 31: 180, 243 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • Paasonen: FUF 2: 188 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • Kalima: FUFA 22: 4 = Anzeiger der Finnisch-ugrischen Forschungen [Angaben s. unter FUF]
    • Äimä: MSFOu 45: 9 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • E.Itkonen: Pais-Eml 619.00 = Emlékkönyv Pais Dezső‘ hetvenedik születésnapjára. Irták tisztelő‘i, barátai és tanitványai. Szerk. Bárczi Géza és Benkő Loránd. Budapest 1956.
    • s-Laute 112.00 = Paasonen, H., Die finnisch-ugrischen s-Laute. I. Anlaut. Helsingfors 1903 [Sonderdruck: MSFOu 41. 1918].
    • SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I, Helsinki 1955 [Autor] Y. H. Toivonen; II, 1958 [Autoren] Y. H. Toivonen – Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; III, 1962 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; IV, 1969 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; V, 19
    • Castrén: Suomi 1845: 180
    • Lindström: Suomi 1852: 20
    • Paasonen: Suomi 1897/3/13: 10
    • Stipa: UAJb 25: 36 = Ural-Altaische Jahrbücher. 24–, Wiesbaden 1952– [Fortsetzung von UJb.]
    • Paasonen: VähKirj 24: 10 = Vähäisiä Kirjelmiä. Suom. Kirj. Seura. 1–, Helsinki 1885.
    • Wichmann: Vir 1921: 103 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.