Uralonet
MTA Nyelvtudományi Intézet MagyarEnglishDeutsch   InformációkSúgó

  1. ajša FP    'kocsirúd'  de 'Deichsel'  en 'shaft of a carriage '



    UEW № 1186 Sorszám szerint: << Előző Következő >> Új keresés



    Egyeztető rész - (leány)nyelvi adatok
     
    mordvinEažija 'Deichsel'
    Mažjä 'Deichsel'
     
    udmurt/votjákSvajiǯ 'Femerstange, Gabeldeichsel'
    Svaiǯ 'Femerstange, Gabeldeichsel'
    Jvaiž 'Femerstange, Gabeldeichsel'
    Jvaž 'Femerstange, Gabeldeichsel'
    Kvajiž 'Femerstange, Gabeldeichsel'
    Kvaiž 'Femerstange, Gabeldeichsel'
    Gvajı̣̑ž 'Deichsel'MSFOu: 65:64 (Wichmann, mitg. Uotila)
     
    komi/zürjénSvož : doď-vož 'Deichsel'doď 'Schlitten'
    SOo̭ž 'Deichsel'FUF: 31:276 (Erkki Itkonen)
    Vvož 'Deichsel'
    Pož 'Deichsel'FUF: 31 (Outila)
     
    hanti/osztjákTrjuč- : uč-juγ 'Deichsel'juγ 'Baum, Holz'< komi/zürjén
    Kazwǫš- : wǫš-jŭχ 'Deichsel'jŭχ 'Baum, Holz'< komi/zürjén
    Ni 'Deichsel'< komi/zürjén


    Magyarázat

    < urar. *aiša-  : aw. aēša  'die beiden Femerstangen', altind. īṣā́ 'Deichselstange'.

    Im Mord. trat eine Metathese > žj (> žij) ein.

    In den permischen Sprachen kann ein Lautwandel * > * > wotj. již usw., syrj. ž angenommen werden.

    Das von mehreren Forschern (Lindström: Suomi 1852: 12; Ahlqvist, MMdGr. 150, Kulturw. 128; Paasonen: Suomi 1897/3/13/4:7, MordChr. 61; O. Donner: MSFOu. 71 :85; Vilkuna: Vir. 1936:303 mit ?; SKES mit ?) zugeordnete finn. aisa 'Gabel-, Deichselarm, Deichsel' gehört aus lautlichen Gründen nicht in diesen Zusammenhang. Es ist möglicherweise die Entlehnung des auf Grund der ieur. Wortfamilie erschlossenen urbalt. *aisa-, *aisō-.




    Bibliográfia
    • Kalima: BaltL 87 = Kalima, Jalo, Itämerensuomalaisten kielten balttilaiset lainasanat. Helsinki 1936 (Suomalaisen Kirjalisuuden Seuran Toimituksia. 202).
    • Steinitz: DEWO 9 = Steinitz, Wolfgang, Dialektologisches und etymologisches Wörterbuch der ostjakischen Sprache. Berlin 1966– (Abhandlungen der Deutschen Akademie der Wissenschaften zu Berlin).
    • ESK = Лыткин, В.И. – Гуляев, Е.И. Краткий этимологический словарь коми языка. Москва 1970.
    • Toivonen: FUF 19: 99, 32: 16 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • E.Itkonen: FUF 31: 160 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • Toivonen: JSFOu 34/2: 39-41 = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1886–.
    • Joki: MSFOu 151: 253 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • Uotila: MSFOu 65: 64 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • O.Donner : MSFOu 71: 85
    • Katz: Orientalia 52/1983: 116
    • SKES (aisa) = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I, Helsinki 1955 [Autor] Y. H. Toivonen; II, 1958 [Autoren] Y. H. Toivonen – Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; III, 1962 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; IV, 1969 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; V, 19
    • Toivonen: SM 1920-1: 59 = Suomen Museo. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen kuukauslehti. 1–9, Helsinki 1894–1902; Suomen Museo. Finkst Museum. Suomen Muinaismuistoyhdistyksenjulkaisema. 10–16, Helsinki 1910–1932.
    • Kalima: Vir 1932: 107 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.
    • Vilkuna: Vir 1936: 303 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.
    • Lytkin: VokPerm 31 = Лыткин, В. И., Исторический вокализм пермских языков Москва 1964.