Uralonet

UEW № 1711 Sorszám szerint: << Előző Következő >> Új keresés

Fogalomkör: Ferde

Egyeztető rész - (leány)nyelvi adatok


finn		vinottain ''
		vinoittain 'schräg'
		vino 'obliquus'
	reg	vina 'schief, schräg'

karjalai		vino 'schief, schräg'

észt		vinuti 'schief, schräg'	< finn

számi/lapp		vidnjel 'obliquus'	< finn
	L	vinjō 'schief, verzogen, windschief, schräg, unsymmetrisch'	< finn
	N	vinjo- ~ vinj(ŏ)- ~ finjo/finj(ŏ) 'unsymmetrical, twisted'	< finn
	Friis	vanjal 'obliquus'
	Friis	vadnjal 'obliquus'
	Ko	vėn̨n̨^e 'schräge'	< finn
	Not	vėn̨n̨^e 'schräge'	< finn
	Kld	vi̮n̨n̨^(e) 'schräge'	< finn
	T	va̭nnai̯jᵅ 'schräge'		733

mordvin		veńaža 'ei jyrkkäkaarinen, kaareva luokki; nicht steil gebogen, bogenförmig (z.B. Krummholz)'
	E	veńaža 'abschüssig, schief, geneigt'		Ravila: JSFOu. 61.3:107
		veńuža 'ei jyrkkäkaarinen, kaareva luokki; nicht steil gebogen, bogenförmig (z.B. Krummholz)'		Paasonen: mitg. Rav Vir 1932: 375

Magyarázat

Finn. o, lapp. l, j und mord. ža sind Ableitungssuffixe.

Syrj. Ud. vińov 'cила, вынocливocтъ' Lu vińol 'вынocливыŭ, живучиŭ' (ESK; Turkin: SFU 7: 277) gehört aus semantischen Gründen nicht hierher.

Bibliográfia

Qvigstad: Beitr 227 = Paasonen, H., Beiträge zur finnischugrisch-samojedischen Lautgeschichte Budapest 1917 (Sonderdruck aus Keleti Szemle XIII–XVII).
T.I.Itkonen: JSFOu 32/3: 59 = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1886–.
SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I, Helsinki 1955 [Autor] Y. H. Toivonen; II, 1958 [Autoren] Y. H. Toivonen – Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; III, 1962 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; IV, 1969 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; V, 19
Ravila: Vir 1932: 375 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.
Mägiste: Vir 1958: 140 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.