Uralonet
MTA Nyelvtudományi Intézet MagyarEnglishDeutsch   InformációkSúgó

  1. uškɜ FP    'ökör; bika'  de 'Ochs; Stier'  en 'ox; bull (n)'



    UEW № 1670 Sorszám szerint: << Előző Következő >> Új keresés

    Fogalomkör: Állatfajok


    Egyeztető rész - (leány)nyelvi adatok
     
    mari/cseremiszKBüšküž 'Stier'
    Uüškə̑ž 'Stier'
    Büšküž 'Stier, Ochs'
    Büškə̑ž 'Stier, Ochs'
     
    udmurt/votjákSoš 'Ochs, Stier'
    Goš 'Ochs'Wichm.
     
    komi/zürjénSe̮š 'Ochs, Stier'
    Pe̮ška 'Ochs, Stier'
    POȯ·ška 'Ochs'
     
    manysi/vogulKMēskǝ 'Ochs'< komi/zürjén
    Pwē̮ška 'Ochs'< komi/zürjén
    LOūska 'Ochs'< komi/zürjén


    Magyarázat
    MagyarDeutsch

    < urar. od. uriran.: aw. uχšan- , altind. ukṣán- 'Stier' od. < toch. B okso 'Ochs'.

    Tscher. ə̑ž, üž, und syrj. a sind Ableitungssuffixe.

    Urperm. *ȯ an der Stelle des iran. *u läßt sich durch eine urperm. Lautwandlung (*u > ) *u̇ < *ȯ (> wotj. o, syrj. e̮) erklären (s. dazu Rédei: NyK 65: 371).

    Uotila (MSFOu. 65: 324, SyrjChr. 75 mit ?) und SKES (mit ?) haben finn. hieho (dial. ehko, hehko, hehvo, hieffo, hiehvo, ieho) 'Färse, Sterke: junge Kuh; Kalbin' und est. õhv (Gen. õhva, õhve) 'junge Kuh (vor d. dritten Jahr)' hier eingeordnet. Das ist jedoch aus lautlichen Gründen nicht akzeptabel. Die beiden Wörter dürften balt. Herkunft sein (s. SKES).




    Bibliográfia
    • ÁKE 619 = Munkácsi, Bernát, Árja és kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben. 1. kötet. Magyar szójegyzék s bevezetésül: a kérdés története. Budapest 1901.
    • Fokos: ALH 3: 238 = Acta Linguistica Academiae Scientiarum Hungaricae. 1–, Budapest 1951–.
    • FUV = Collinder, Björn, Fenno-Ugric Vocabulary. An Etymological Dictionary of the Uralic Languages. Stockholm 1955.
    • Setälä: JSFOu 17/4: 32 = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1886–.
    • Vasmer: JSFOu 30/15: 1 = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1886–.
    • Munkácsi: KSz 1: 127 = Keleti Szemle. Revue Orientale. 1–21. Budapest 1900–1932.
    • Joki: MSFOu 151: 334 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • Uotila: MSFOu 65: 324 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • Toivonen: MSFOu 67: 380 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • Fokos: NyK 55: 22 = Nyelvtudományi Közlemények. 1–, Pest, [später:] Budapest 1862–.
    • SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I, Helsinki 1955 [Autor] Y. H. Toivonen; II, 1958 [Autoren] Y. H. Toivonen – Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; III, 1962 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; IV, 1969 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; V, 19
    • Rédei: SLW 96 = Rédei, Károly, Die syrjänischen Lehnwörter im Wogulischen. Budapest 1970.
    • Anderson: Stud 230 = Anderson, Nikolai, Studien zur vergleichung der ugro-finnischen und indogermanischen sprachen. I. Dorpat 1879.
    • Lindström: Suomi 1852: 103
    • Uotila: SyrjChr 75 = Uotila, T. E., Syrjänische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und etymologischem Wörterverzeichnis. Helsinki 1938. (Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen. VI).
    • Ojansuu: Vir 1909: 14-6 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.
    • Lytkin: VokPerm 126 = Лыткин, В. И., Исторический вокализм пермских языков Москва 1964.