Uralonet

aja- FU '(vadat) hajt, vadászik' de 'treiben, jagen' en 'chase (game), hunt (tr)'

UEW № 4 Sorszám szerint: << Előző Következő >> Új keresés

Egyeztető rész - (leány)nyelvi adatok


finn		aja- 'treiben, jagen; fahren'

észt		aja- 'fortbewegen, treiben; nachgehen, verfolgen; sich wohin begeben'

számi/lapp	L	vuodjē- 'fahren (mit Rentier od. Pferd), fahren (Bauholz, Heu, Fuhren u.ä.)'
	N	vuoggje- 'drive (a horse, reindeer), drive on, drive over'
	N	aggje- 'drive'	< finn
	Not	vuajje- 'fahren, lenken'		Kuollan:1707
	Kld	vujje- 'fahren, lenken'		Kuollan:1707
	T	vi̊̄jje- 'fahren, lenken'		Kuollan:1707

udmurt/votják	S	uj- 'verfolgen, treiben'
	S	uĺ- 'verfolgen, treiben'
	K	u̇j- 'verfolgen, treiben'
	G	ujị̑- 'verfolgen, nachjagen, einholen'		Wichm [wotj]

komi/zürjén	S	voj- 'durchgehen od. ausreißen mit etw., schnell fortbringen'		Wied [syrj]
	Skr	voj- 'иметь норов, не слушаясь повода, очень быстро спускаться с горы'
	I	vojli̮- 'бегать, скакать, носиться, рыскать'
	I	vojed- 'бежать, побежать, пробежать'
	I	vojledli̮- 'treiben, jagen'
	Vm	vojli̮- 'бегать, скакать, носиться, рыскать'

manysi/vogul	K	wujt- 'verfolgen'		MSFOu:109:653 (Kannisto-Liimola)
	KO	vujt- 'verfolgen, jagen'		3:622
	KM	wojt- 'verfolgen'		Nincs a listán

Magyarázat

< > ? ieur. *ag̑- < *h₂eĝ- : altind. ájati , aw. azɑ̄ni 'ich will forttreiben', lat. agō .

Wog. t ist ein deverb. Verbalsuffix.

Das lapp., syrj. und wog. anlautende w, v ist sekundär.

Das von mehreren Forschern (Steinitz: FgrVok. 39 mit ?; SKES; FUV; E. Itkonen, LpChr. 179) hierher gestellte wog. (Kann. mitg Liim: Sananjalka 8: 24) T aj- 'päästä irti, päästä pois; loswerden, von etw. befreit werden' usw. gehört aus semantischen Gründen nicht hierher (s. unter *ȣjɜ- 'sich lösen, los od. frei werden' Ug.).

Bibliográfia

ÁKE 621 = Munkácsi, Bernát, Árja és kaukázusi elemek a finn-magyar nyelvekben. 1. kötet. Magyar szójegyzék s bevezetésül: a kérdés története. Budapest 1901.
ESK = Лыткин, В.И. – Гуляев, Е.И. Краткий этимологический словарь коми языка. Москва 1970.
Steinitz: FgrVok 39 = Steinitz, Wolfgang, Geschichte des finnisch-ugrischen Vokalismus. Stockholm 1944 (Acta Instituti Hungarici Universitatis Holmiensis. Series B, Linguistica. 2).
E.Itkonen: FUF 31: 156 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
FUV = Collinder, Björn, Fenno-Ugric Vocabulary. An Etymological Dictionary of the Uralic Languages. Stockholm 1955.
Blomstedt: HB 49 = Blomstedt, Oskar Aukusti Frithiof, Halotti beszéd, ynnä sen johdosta Wertailevia Tutkimuksia Unkarin, Suomen ja Lapin Kielissä. Helsinki 1869.
E.Itkonen: LpChr 179 = Itkonen, Erkki, Lappische Chrestomathie mit grammatikalischem Abriss und Wörterverzeichnis. Helsinki 1960 (Hilfsmittel für das Studium der finnisch-ugrischen Sprachen. VII).
Harmatta: MŐT 170 = Magyar őstörténeti tanulmányok. Szerk. Bartha Antal, Czeglédy Károly, Róna-Tas András. Budapest 1977.
Wiklund: MSFOu 10: 135 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
Joki: MSFOu 151: 247 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
Uotila: MSFOu 65: 58 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
MUSz 392, 856 = Budenz, József, Magyar–ugor összehasonlitó szótár. Budapest 1873–1881.
Liimola: Sananjalka 8: 24-5
SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I, Helsinki 1955 [Autor] Y. H. Toivonen; II, 1958 [Autoren] Y. H. Toivonen – Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; III, 1962 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; IV, 1969 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; V, 19
VglWb 1: 798 Anm = Donner, O., Vergleichendes Wörterbuch der finnisch-ugrischen Sprachen. Leipzig I, 1874 ; II, 1876; III, 1888.
Kalima: Vir 1932: 106 = Virittäjä. 1–, Helsinki 1897–.