Uralonet
MTA Nyelvtudományi Intézet MagyarEnglishDeutsch   InformációkSúgó

  1. wäćtɜ-rɜ-kkɜ FW ?FU   'barázdabillegető'  de 'Bachstelze'  en 'white wagtail '



    UEW № 1126 Sorszám szerint: << Előző Következő >> Új keresés

    Fogalomkör: Állatfajok


    Egyeztető rész - (leány)nyelvi adatok
     
    finn västäräkki 'Bachstelze; Motacilla alba'
    regvästi 'Bachstelze; Motacilla alba'
    regvästäkkä 'Bachstelze; Motacilla alba'
    regvästäkäinen 'Bachstelze; Motacilla alba'
    regväästäjä 'Bachstelze; Motacilla alba'
    regvestrikka 'Bachstelze; Motacilla alba'
    regvestrikki 'Bachstelze; Motacilla alba'
     
    karjalai päistärikkö 'Bachstelze; Motacilla alba'FUF: 19:189 (Toivonen)
     
    olonyeci peästärikki 'Bachstelze; Motacilla alba'FUF: 19:189 (Toivonen)
     
    észt västrik 'Bachstelze; Motacilla alba'Gen. västrikku
    regväster 'Bachstelze; Motacilla alba'Wied
     
    ? számi/lappNbešˈtur '1: swallow; Hirundo, 2: wagtail; Motacilla alba'
    Nbœstar 'Bachstelze'
    Nbœstarges 'Bachstelze'
    Ipeš̄nirik 'Bachstelze'JSFOu: 30/30a:56 (Äimä)
    Ivœstărggji 'Motacilla alba'JSFOu: 30/30a:56 (Äimä)
     
    mordvinEuśkeŕej 'Bachstelze'FUF: 198-9 (Paasonen, mitg. Toivonen)
    Muśkorej 'Bachstelze'FUF: 198-9 (Paasonen, mitg. Toivonen)
    Mveśkoŕej 'Bachstelze'FUF: 198-9 (Paasonen, mitg. Toivonen)
     
    hanti/osztjákSogwĕrćək 'Bachstelze'243
    Kazwŭrśək 'ein kleiner (Sing)vogel (Name nach dem Ruf)'243
    Niwŭrśək : ruχŋəŋ wŭrśək 'Bachstelze'ruχŋəŋ 'mit Kragen versehen'243
     
    manysi/vogulTūrči̊χ 'cinke'Jacobsohn, ArUgrof
    Kvärśeχ 'Motacilla'Alhqvist [wog]
    Kvärśėχ : tāpėt-värśėχ 'sárga cinke'Jacobsohn, ArUgrof
    Pwärśək 'синка; ein Vogel; синечка (=синица); Meise'MSFOu: 116:351 (Kannisto-Liimola)
    LMvärśėχ : tāpėt-värśėχ 'sárga cinke'Jacobsohn, ArUgrof


    Magyarázat

    Das lapp. Wort ist möglicherweise eine finn. (vœstɑ̆rœ̄ggji) und kar. (beštur, bœstar usw.) Entlehnung. Die Lautgestalt einiger lapp. Formen kann auch durch N bēškuš 'house-martin' beeinflußt worden sein.

    Die inlautende Konsonantenverbindung war wahrscheinlich *ćt. Im Mord. ist t geschwunden und eine Metathese rk kr : uśkeŕej < TT; wäśtkeŕej < *wäśtrekej eingetreten.

    Das mord. anlautende u kann durch eine Lautentwicklung > ve > u erklärt werden.

    Die unregelmäßigen Konsonanten- und Vokalentsprechungen sind durch den onomat. Charakter und durch Volksetymologie zu erklären.

    Das zusammengesetzte Suffix *-rɜ-kkɜ ist in FW oder — falls die obugrischen Wörter hierher gehören — in FU Zeit an den Stamm getreten.




    Bibliográfia
    • N.Sebestyén : ALH 1: 295
    • Collinder: CompGr 96, 169 = Collinder, Björn, Comparative Grammar of the Uralic Languages. Stockholm 1960.
    • Toivonen: FUF 19: 198 = Finnisch-ugrische Forschungen. 1–13, Helsingfors – Leipzig 1901–1913; 14–, Helsingfors [später:] Helsinki 1914–.
    • FUV = Collinder, Björn, Fenno-Ugric Vocabulary. An Etymological Dictionary of the Uralic Languages. Stockholm 1955.
    • Setälä: JSFOu 16/2: 5 = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1886–.
    • Äimä: JSFOu 30/30: 56 = Suomalais-ugrilaisen Seuran Aikakauskirja. Journal de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1886–.
    • Wiklund: MSFOu 10: 180 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • Äimä: MSFOu 45: 11, 48, 69, 94 = Suomalais-Ugrilaisen Seuran Toimituksia. Mémoires de la Société Finno-Ougrienne. 1–, Helsinki 1890–.
    • N.Sebestyén : NyIOK 1: 369 = A Magyar Tudományos Akadémia Nyelv- és Irodalomtudományi Osztályának Közleményei. 1–, Budapest 1951–
    • SKES = Suomen kielen etymologinen sanakirja. I, Helsinki 1955 [Autor] Y. H. Toivonen; II, 1958 [Autoren] Y. H. Toivonen – Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; III, 1962 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; IV, 1969 [Autoren] Erkki Itkonen – Aulis J. Joki; V, 19